Mitt hem är Sverige, men själen är finsk (10 jun – 4 nov)

I en film skapad av filmaren Niclas Lindahl berättar åtta sverigefinnar om sin resa till Sverige på 1950- och 60-talet och livet vid Frövifors bruk.

Jag kom direkt från föräldrahemmet, hade inte sett världen utanför en enda dag innan, berättar Silja och fortsätter, men som treåring under kriget, var vi tvungna att fly. För mig var det ändå inte så svårt. Vi var tvungna att fara efter försörjning. På hemorten fanns inga jobb. Likt Silja och hennes man var det många som sökte arbete i Sverige. Siljas svåger bodde redan i Nyberget och hans chef bad honom hitta fler som kunde komma och arbeta.

De sverigefinska arbetare som jobbade på Frövifors pappersbruk var många till antalet. Många av dem kom till Sverige under 1950- och 60-talet för att söka arbete. Idag har nära elva procent av kommunens befolkning finsk bakgrund. Sedan 2019 har museet därför drivit ett projekt i samarbete med finskt förvaltningsområde i Lindesbergs kommun för att synliggöra sverigefinnarna i pappersbrukets historia.

Projektet är en del av det övergripande projektet Arbetarnas minnen som startade 2015 och som finansieras av Riksantikvarieämbetet. Det är ett initiativ där museet kontinuerligt arbetar för att fördjupa kunskapen om det gamla pappersbrukets historia genom att samla in minnen och berättelser från de personer som arbetat där. Intervjuerna integreras i museets utställningar och sparas även i museets arkiv för framtida forskning och bevarande.




Kotini on Ruotsi, mutta sieluni on suomalainen

Videossa, jonka on Niclas Lindahl tuottanut, kertovat kahdeksan ruotsinsuomalaista matkastaan Ruotsiin 1950 ja -60 luvulla, ja elämästä Fröviforsin ruukilla.

Tulin suoraan vanhempien luota, en ollut nähnyt maailmaa sen ulkopuolella päivääkään ennen, kertoo Silja ja jatkaa, mutta kolmivuotiaana sodan aikana, oli meidän pakko paeta. Minusta se ei silti ollut niin vaikeaa, meidän oli pakko lähteä elatuksen perään. Kotipaikkakunnalla ei ollut mitään töitä. Kuten Silja ja hänen miehensä, hakivat monet työtä Ruotsista. Siljan miehen veli asui jo Nybergetissä ja hänen pomonsa pyysi häntä löytämään lisää työvoimaa sinne.

Ne ruotsinsuomalaiset työläiset, jotka ovat olleet työssä Fröviforsin paperiruukilla, ovat suuri määrä. Monet heistä tulivat Ruotsiin 1950- ja 60-luvuilla työn perään. Lähes 11 prosenttia kuntalaisista on nykyään suomalainen tausta. Siksi on museolla vuodesta 2019 asti ollut projekti yhteistyössä suomen kielen hallintoalueen kanssa, jossa nostetaan esille ruotsinsuomalaisten työ paperiruukin historiassa.

Projekti on osa kokonaisvaltaista projektia, Työläisten muistot, joka alkoi 2015 ja joka kustannetaan valtion varoilla, Riksantikvarieämbetin tuella. Tämä on aloite missä museo jatkuvasti syventää tietouttaan vanhan paperiruukin historiasta keräämällä muistoja ja kertomuksia ihmisiltä, jotka ovat olleet siellä työssä. Haastattelut tulevat olemaan osana museon näyttelyistä ja tallennetaan museon arkistoon tutkimuksien ja tulevaisuuden varalle.